Tietosuojakysymykset

Kurssin keskustelupalstalla käytiin monia mielenkiintoisia keskusteluita, itse osallistuin keskusteluun aiheista lähimaksamisesta ja identiteettivarkauksista. Lähimaksaminen on yleistynyt ja jopa 55% kaikista korttimaksuista maksetaan jo lähimaksamisen keinoin. Lähimaksamisessa mietittytti sen turvallisus, vaikka kyllä pin-koodin näppäilykin ruuhkaisessa kaupassa aiheuttaa turvallisuusriskin. Lähimaksaminen on mielestäni hyvä vaihtoehto silloin kun sen riskit tunnistaa. 

Toinen keskustelu, johon osallistuin koski identiteettivarkauksia, joista on tullut valitettavaa todellisuutta jo monelle. Ehkä sitä itsekin pikkuhiljaa alkaa havahtumaan siihen, kuinka äärimmäisen varovainen omien tietojen kanssa tulisi olla vaikken mikään julkisuudenhenkilö olekaan ja tuntuu että ketä nyt minun tietoni kiinnostaisi. 

Tietosuojan näkökulmasta sosiaalisia verkkotyökaluja työyhteisössä käyttävien tulisi huomioida se tosiasia, että kaikesta verkkoon kerran laitetusta jää aina jälki, ja voi olla että sitä ei sieltä koskaan saa pois. Esimerkiksi lasten kuvien julkaiseminen on aina hieman kyseenalaista vaikka lasten vanhemmilta olisikin asialliset kuvaus- ja julkaisuluvat. Luvat pitäisi olla myös lapsilta ja täytyy tiedostaa, että kolmi-nelivuotias ei voi ymmärtää mihin hän luvan antaa tai on antamatta. Nykyajan lapset ovat siinä tilanteessa, että heidän koko elinajan on ollut olemassa sosiaalinen media ja voi olla että sitten kun heidän aikuisuus koittaa, niin ei ole kiva jos esim. mahdollinen tuleva työnantaja löytää netistä "kylpy- tai vaippakuvia". Vanhemmilla on siis valtava vastuu, mutta ihan samoin myös ammattilaisilla jotka työskentelevät lasten parissa. Toki pelkkä kuva ilman nimitietoja, voi olla vaikeasti yhdistettävissä tiettyyn lapseen. Sosiaalisia verkkotyökaluja käytettäessä tulee pitää mielessä myös se, mikä on luottamuksellista ja yrityksen salaista tietoa ja mikä sellaista jota voi jakaa myös avoimemmissa palveluissa. 

Avoimuudella ja läpinäkyvyydellä on tietenkin hyvät puolensa, esim. varhaiskasvatuksessa teemme toimintaa näkyväksi juuri sosiaalisen median ja kuvien avulla ja ajattelen, että se voi esim. nostaa tekemämme työn arvostusta, kun havahdutaan siihen, että työnkuvamme on paljon muutakin kuin kurahousujen pukemista, näin karrikoiduin esimerkein. Avoimuudella voidaan vahvistaa yrityksen brändiä ja siten vaikuttaa esim. työvoiman saatavuuteen. Erityisesti omalla alallani, jossa on voimakas työvoimapula pätevistä työntekijöistä, niin kilpailua hyvistä tekijöistä on ja siihen voidaan yrityksenä tai yksikkönä pyrkiä vaikuttamaan luomalla positiivinen kuva. Itselläni on tapana käydä katsomassa kiinnostavan yrityksen tai yksikön sosiaalisen median kanavia, kun harkitsen niihin työhakemuksen lähettämistä. 

Itse jäin miettimään, milloin henkilökohtaisten tietojen jakamisesta voisi olla hyötyä työyhteisöjen kannalta enkä oikein keksinyt milloin se voisi olla. Tietysti siten työntekijät voivat tutustua toisiinsa paremmin ja se voisi vaikuttaa työilmapiiriin ja siten olla hyödyksi työyhteisölle. 

Mikäli henkilökohtaisten tietojen suojaamisesta ei huolehdita, voi se johtaa vaikka identiteettivarkauteen. Toisaalta taas jos työyhteisön henkilöstö ei huolehdi omien salasanojen tms. huolellisesta käyttämisestä voi se johtaa vaikka työyhteisön tietojärjestelmien vaurioitumiseen, mikäli sinne pääsee esim. virus.